Alexander-tekniikan blogi

Archive for the ‘henkilökohtainen kehitys’ Category

F.M.Alexander kirjoitti kirjassaan “Conscious Control of the Individual” seuraavasti:

Oletetaan, mies haluaa saavuttaa tietyn kohteen ja saapuu paikalle, jossa tie haarautuu kahteen suuntaan. Koska hän ei tiedä tietä, hän valitsee väärän tien ja eksyy. Hän kysyy neuvoa joltakin ja hänelle sanotaan, että hänen pitäisi palata suoraan takaisin tienristeykseen ja valita toinen tie, joka johtaa hänet suoraan sinne, minne hän haluaa mennä. Mitä meidän pitäisi sanoa, jos saisimme tietää, että mies kyllä palasi takaisin risteykseen ohjeiden mukaan, mutta sitten päätti, että hän joka tapauksessa asian tiesi kyllä paremmin kuin hänen neuvonantajansa. Hän meni jälleen vanhalle tielleen, ja eksyi taas, ja teki sen, ei vain kerran tai kaksi kertaa, vaan yhä uudelleen ja uudelleen. Mitä meidän pitäisi vielä ajatella, jos saisimme tietää, että mies oli huolestunut hirveästi, koska hän jatkoi eksymistään ja näytti siltä, että hän ei päässyt lähemmäksi määränpäätään?

Joskus pitää tehdä jotakin omien tottumusten vastaisesti. Silloin se tuntuu väärältä, koska omat tottumukset tuntuvat aina oikeilta. Ja jos ne kerran ovat oikein, niin kaiken toisella tavalla tehtyjen ratkaisujen täytyy olla väärin. Siksi on näennäisesti helpompaa, jos teet sen mitä olet aina tehnyt – vaikka se jopa haittaisi sinua.

Sinun täytyy päättää tietoisesti, että haluat tehdä jotain uutta. Tässä vaiheessa et voi luottaa tunteisiisi, sinun täytyy luottaa mieleesi. Mutta vaikka tiedät kaiken tämän on todennäköistä, että toimit usein vanhalla tavalla.

Hauskaa, eikö niin?

Kirjoitin uuden artikkelin: Nopeita muutoksia vai kasvua?

Niin kauan kuin arvot olivat itsestäänselviä, meidän ei tarvitnnut ajatella niitä. Arvot ovat arvokkaita – mutta mitkä arvot? Nykyinen arvokeskustelu näyttää selvältä: arvot ovat yhä tärkeämpiä päätöksenteossa ja elämänratkaisuissa. Erityisesti muutosten aikana paluu arvoihin on tärkeää: mitkä arvot ovat meille en… jatka lukemista

Tavoitteeni ei ole niinkään ihmiskehon kuin ihmismielen joustavuus.
Tavoitteeni on palauttaa kukin henkilö todelliseen ihmisarvoonsa.

Moshe Feldenkrais

Kuvittele, että ajat autolla elämäsi halki. Yhtäkkiä punainen valo välkkyy kojelaudalla. Huomaat sen. Se häiritsee sinua ja käy hermoille! Soitat mekaanikolle. Hän suosittelee sinulle työkalua jonka avulla voit sammuttaa valon.

Vihdoin saat rauhan. Jatkat matkaasi tyytyväisenä. Unohdat valon! Aika kuluu. Jatkat matkaasi kuten aina. Nyt alkaa moottori nikotella, vähän ajan kuluttua lopulta – moottori sammuu! Soitat taas mekaanikolle.

Diagnoosi: öljy loppui
Oivallus: välkkyvällä valolla oli tärkeä merkitys! Se halusi varoittaa suuremmista vaaroista!

Entäs elämässäsi? Onko sinun elämässäsi varoitusvaloja jotka ovat jo ehtineet välkkyä? Pidätkö huolta itsestäsi, kehostasi, jonka avulla ajat elämääsi halki? Vai teetkö sinäkin oireenhoidon, etkä halua nähdä oireen alkuperää, etkä halua kuulla sen tarkoitusta, sammutatko varoitusvalon? Nikotteleeko ‘auto’ jo? Varoitteleeko kehosi jo?

Voisit käyttää esimerkiksi ensi viikonlopun muutoksen aloittamiseen. Etsi ja palauta mieleesi elämässäsi olleita varoituslamppuja! Älä yritä kääntää pois oiretta! Etsi sen syy ja aloita muutos siitä.

Tästä saat kurssin kuvauksen(pdf).

“People do not decide their futures,
they decide their habits and their habits decide their futures”
F.M. Alexander

::

• Tunnetko tottumuksesi?
• Otatko vastuun niistä? Vai luuletko, ettet voi muuttaa niitä?
• Mitä teet usein? Mitkä ovat niitä vahvistavat rituaalisi?

Mitä jos tekisit nyt kaksi listaa tottumuksistasi?

1. Myönteiset tottumukseni
   Miten voisit vahvistaa niitä? Miten voit rakentaa lisää positiivisia tottumuksia?
2. Negatiiviset tottumukseni
   Haluatko muuttaa jotakin? Ehkä voit päästää irti joistakin asioista? Millainen ihminen olisit, jos sinulla ei olisi näitä tottumuksia?

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Tästä löydät ‘awesome’ videon:

Hyvä viikonloppu!!!

To know what you prefer,
instead of humbly saying Amen to what the world tells you you ought to prefer,
is to have kept your soul alive.

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

V. Todellinen luottamus

Mutta myös sen jälkeen, kun Alexander oli harjoitellut neljää henkistä kykyä kauan, hän huomasi epäonnistuvansa liian usein puhuessaan uudella tavalla.

Näin hän huomasi viimeisen esteen, joka hän oli asettanut itse:
kun hän halusi arvioida toimiiko se vai ei, hän luotti “tuntoaistiinsa” ja sai aikaan juuri saman prosessin, josta yritti päästä eroon.

Jos yrität ohjata itseäsi uudella tavalla, et voi käyttää vanhoja ohjaustapoja missään muodossa koska ne johtavat vanhoihin tapoihin.

Toisin sanoen:

Ei ole mahdollista tehdä jotakin tavalla, josta haluaa päästä eroon.

Et voi käyttää vanhaa tapaa ohjata itseäsi estääksesi vanhaa ohjaustapaa. Et voi edes käyttää vanhaa tapaa ohjata itseäsi arvioidaksesi ohjaatko itseäsi uudella tavalla vai et.

Kysymys on uudesta kokemuksesta joka perustuu johdonmukaiseen ajatteluun tunnetilan sijasta. Sinun pitäisi siis voida luottaa järkevään ajatteluun päästäksesi päämäärääsi, vaikka uusi tapa tuntuisi oudolta ja väärältä. Toisin sanoen: luottamuksesi täytyy olla todellinen ja kokonainen.

Näin Alexander onnistui muuttamaan kaikki tottumuksensa ja saavutti tietoisen itseohjauksen tason. Ja niin voit sinäkin!

Koko artikkelin löydät tästä!

IV. Additiivinen ajattelu

Sinun ei tarvitse tietää mitään Alexander-tekniikasta jos haluat käyttää näitä kolmea menettelytapaa. Suurin osa opetusmenetelmistä esim. urheilussa, musiikissa, jne. perustuvat juuri tähän.

Siitä alkaen, jolloin Alexander siirtyi järjestämään ajattelutapaansa- ja kykyänsä “additiivisen ajattelun” mukaiseksi hän myös aloitti menetelmän käytön joka oli “niiden vaistomaisten prosessien vastainen, joita […] ihmiset olivat tähän asti harjoittaneet.” (this procedure is contrary [...] to that in which man’s instinctive processes have been drilled; Alexander, F.M.: Use Of The Self, 1946)

Uutta oli suuntautumisen (direction) harkittu järjestys joka oli kehitetty organismin tarkoitusta vastaavasta käytöstä. Jotkut näistä suuntautumiseen liittyvistä ohjeista ovat ennaltaehkäiseviä ja jotkut tarkkoja toimintaohjeita.

Se toimii näin: Ensin pitäisi saada selville, miten voit lisätä itsellesi antamaan suuntautumisohjeeseen toisen, sekä miten pitää yllä molempia samalla kun lähdet liikkeelle päämäärääsi kohti. Kaikki seuraavat tarpeelliset ohjeet rakentuvat tälle kyvylle.

III. “Tekeminen”

Mitä tapahtuu kun päätämme tehdä jotakin? Kysymys tekemiseen liittyvistä ajattelu- ja toimintatavoista vei suuren osan Alexanderin käytännön tutkimustyöstä.

Hän harjoitti ajatteluaan aloittamalla jonkin aktiviteetin. Samalla hän pyrki estämään pysyvästi automaattisen reaktionsa.

Tutkittuaan ajatuksiaan ja tekemisen tapaansa tarpeeksi, hän päätti keskittää työnsä ajatella tietoisesti valittuihin keinoihin saavuttaa päämäärä ILMAN että hän yritti heti tehdä jotakin tai yhdistää uudet keinot puhumiseen.

Alexander ei harjoitellut ainoastaan inhibitiota samalla kun hän ajatteli keinoja, vaan hän päätti myös olla haluamatta “tehdä” mitään, vain ajatella.

On siis tärkeää havainnoida omaa ajatteluaan päivittäin ja pitkällä aikavälillä, viikkoja ja kuukausia.

II. Inhibitio
Alexander halusi ehdottomasti resitoida Shakespearea. Koska hän ei halunnut menettää ääntään, hän käytti kolmiosaista toimintamalliansa. Mutta juuri siinä hetkessä kun hän yritti saavuttaa päämääräänsä uusien keinojen avulla – jotka olivat vanhojen keinojen kanssa ristiriidassa – hänen tietoisesti valitsemiansa keinoja haittasivat vaistomaiset reaktiot.

Heti kun hän päätti puhua hänelle tuli tarve “tehdä” jotakin. Ja kun hän yritti “tehdä” jotakin puhuakseen, käytti hän vaistomaisesti vanhoja keinojaan toteuttaakseen sen.

Alexander kirjoitti:
“I had to make the experience of receiving a stimulus and refusing to do anything immediately in response.”
(Minun täytyi kokea, miten vastaanottaa ärsyke ilman että reagoin siihen välittömästi.)

Niin kauan kun hän reagoi suoraan päätökseensä puhua, oli varmaa, että hänen reaktionsa oli automaattinen, vanhan itseohjauksen reaktio. Eli, hänen täytyi oppia pysähtymään ennen reaktiota. Hän nimitti tätä tapaa “inhibitioksi”:

re- aktiivinen: ärsytys → reaktio (automaattinen, alitajuinen)
pro-aktiivinen: ärsytys → inhibitio → reaktio (tietoisesti valittu)

Inhibitio on pelkkä ajatteluharjoitus. Sen tarkoituksena on irrottaa reaktio (sisäisestä tai ulkoisesta) ärsytyksestä. Tämä antaa meille aikaa ja sisäisen vapauden laajentaa ajattelukykyämme ja tapaamme kokea itsemme. Voimme pohtia, valita ja vaikuttaa reagoimistapaamme. Ei siis ole mitään, mitä voisit “tehdä”, tai pakottaa, tämän kokemustilan saavuttamiseksi.

Alexander-tekniikan sydän

F.M. Alexander

Frederick Matthias Alexander (1869 – 1955) oli australialainen näyttelijä ja Alexander-tekniikan kehittäjä. Työskennellessään lausuntataiteilijana Alexander sai vakavia ääniongelmia. Koska lääkärit eivät osanneet auttaa, kehitti hän kokonaisvaltaisen liikettä ja toimintaa koskevan menetelmän.

Tässä haluaisin esittää viisi työkalua, jotka F.M.Alexander kehitti ja kuvaili kirjassaan The Use of the Self. Yhdessä ne ovat toimiva ja helposti ymmärrettävä rakennussuunnitelma, jonka avulla voi muuttaa ihmisen toimintatapoja perustavanlaatuisesti ja rakentavasti.

I. Kolmiosainen toimintamalli
Tämä työkalu on yksinkertainen ja valaiseva. Mutta tunnetko jonkun joka käyttää sitä aktiviteetteihinsä päivittäin? Jos opit käyttämään tätä työkalua, siitä hyötyy paljon enemmän kuin esim. voimistelusta. Se toimii näin:

1. olemassa olevien itsensäkäytön ehtojen analysoiminen
2. valita (pohtia) keinot jonka avulla parempi itsensäkäyttö voisi olla mahdollinen
3. projisoida tietoisesti ajatukset tekemiseen

Haluatko esimerkin? Eli istut nyt tietokoneen ääressä ja luet tätä tekstiä. Analysoiminen tarkoittaa, että kysyt itseltäsi,
(1) MITEN oikeastaan istut? Stop! Älä muuta mitään, älä arvostele mitään. Kysymys on mahdollisimman objektiivisen olotilan kuvauksen tekemisestä.
(2) Pohdi sitten vaihtoehtoja miten voisit istua paremmalla tavalla ja miten voisit saavuttaa sen. Valitset keinot tietoisesti.
(3) Kuvittele sitten vaihtoehto tietoisesti… Luit oikein. Et istu vain toisella tavalla, vaan kuvittele vaihtoehto. Se on henkinen harjoitus.

Jos käytät tätä kolmiosaista toimintamallia, elät tässä ja nyt. Havaitset tässä hetkessä olevan tilan ja ehdot – eikä sitä, mistä entiset ehdot sinua muistuttavat. On kyse tavanomaisten, päämäärätietoisten menettelytapojen muuttamisesta ja entisiin käyttäytymiskaavoihin liittyvien tunnetilojen muuttamisesta.

Tämä prosessi on tärkeä ja perustavanlaatuinen Alexander-tekniikassa. Tee joka kerta ajatuksella uusi suunnitelma joka sopii tehtävään tarkoittaa, että käytät talonpoikaisjärkeäsi, onhan tämä varmaankin tunnusomaisin piirre Alexanderin työssä.

Lisäksi kolmiosaisessa toimintamallissa toteutuu myös toinen Alexander-tekniikan perusajatuksista: sopivien keinojen ja onnistumistodennäköisyyden välinen suhde.

“Onni elämässäsi on riippuvainen ajatusmaailmastasi”.
Marcus Aurelius