Posts Tagged ‘itseohjaus’
Kun valo välkkyy…
Kuvittele, että ajat autolla elämäsi halki. Yhtäkkiä punainen valo välkkyy kojelaudalla. Huomaat sen. Se häiritsee sinua ja käy hermoille! Soitat mekaanikolle. Hän suosittelee sinulle työkalua jonka avulla voit sammuttaa valon.
Vihdoin saat rauhan. Jatkat matkaasi tyytyväisenä. Unohdat valon! Aika kuluu. Jatkat matkaasi kuten aina. Nyt alkaa moottori nikotella, vähän ajan kuluttua lopulta – moottori sammuu! Soitat taas mekaanikolle.
Diagnoosi: öljy loppui
Oivallus: välkkyvällä valolla oli tärkeä merkitys! Se halusi varoittaa suuremmista vaaroista!
Entäs elämässäsi? Onko sinun elämässäsi varoitusvaloja jotka ovat jo ehtineet välkkyä? Pidätkö huolta itsestäsi, kehostasi, jonka avulla ajat elämääsi halki? Vai teetkö sinäkin oireenhoidon, etkä halua nähdä oireen alkuperää, etkä halua kuulla sen tarkoitusta, sammutatko varoitusvalon? Nikotteleeko ‘auto’ jo? Varoitteleeko kehosi jo?
Voisit käyttää esimerkiksi ensi viikonlopun muutoksen aloittamiseen. Etsi ja palauta mieleesi elämässäsi olleita varoituslamppuja! Älä yritä kääntää pois oiretta! Etsi sen syy ja aloita muutos siitä.
Miksi patenttiratkaisut eivät ole toimivia…
© Gerd Altmann(geralt)/PIXELIO
Hyvä tai oikea ryhti toimii näin. Ajankäyttö on parasta järjestää näin. Motivaation tulee olla näin ja täydellinen ihmissuhde toimii näin. Jos kaikki tämä toimisi, sittenhän kaikki menisi aina hyvin.
Mutta eihän se mene!!!
::
Henkilökohtaisiin kysymyksiin voi olla vain henkilökohtaisia vastauksia. Kaikki ovat erilaisia ja joka tilanne on uusi. Ja siksi joka tilanne tarvitsee oman, kohtuudenmukaisen reaktionsa. Joka toiminta tarvitsee oman suunnitelmansa eikä samaa, edelliskertaista toimintasuunnitelmaa.
Me kaikki havainnoimme maailmaamme erilaisten silmälasien läpi. Meillä on suodattimemme ja ennakkoasenteemme sekä omat lokerikkoomme joihin nopeasti lajittelemme asiat tai ihmiset. Usein siitä on hyötyä. Ja onhan tärkeä osata erottaa milloin tästä on hyötyä, milloin reaktiomme on kohtuudenmukaista ja milloin siitä tulee este. Tarvitsemme siis tietynlaista huomiointikykyä, jonka avulla voimme tutustua lokerikkoomme ja käyttää niitä – tai ei. Niin kuin lapsi, joka tutustuu maailman avoimin silmin.
Alexander-tekniikassa opimme huomioimaan itsemme ja ympäristömme ja se kehittää ennen kaikkea avointa mielentilaamme. Näin Alexander-tekniikka auttaa käyttämään olemassaoleva potentiaaliamme tässä ja nyt.
Kaulalihakset ja jalat
Stretching the hamstrings caused 9% increase in hip extension range of motion. Yet stretching the small suboccipital muscles resulted in almost twice as much (13%) increase of hamstring length…
How Upper Neck Muscles Influence Hamstring Length
Mitä tekemistä tällä on Alexander-tekniikan kanssa? Primary Control.
Itseohjaus ja toiminta
Alexander-tekniikassa erottamme käytön ja toiminnan.Minulla on pieni ruuvimeisseli, jolla joskus ruuvaan silmälasejani. Kuvitellaan, että minä käyttäisin sitä esim. hyllyn rakentamiseen. Kaikki huonekaluja koonneet tietävät, että osat eivät joskus oikein sovi yhteen ja kaikki jumiutuu.
Jos käyttäisin pientä ruuvimeisseliäni tähän tehtävään, se ei olisi vain tehoton eli mahdoton vaihtoehto, vaan johtaisi todennäköisesti paitsi ruuvimeisselin, myös hyllyn vaurioitumiseen.Toisaalta minulla on useita mahdollisuuksia, kiristää lasieni ruuveja. Voisin tehdä sen kaikin voimin, tai hienosäätää ruuveja kevyesti.
Tästä seuraa, että on mielekästä
1. ottaa huomioon käyttötarkoitus
2. valita tapa miten käyttää työkalua
- jos haluat että työkalu toimii optimaalisesti ja pitkään.
Juuri tämä yhteys käytön ja toiminnan välillä on tärkeä Alexander-tekniikassa. Eli, jos käytän työkaluani väärässä yhteydessä se ei toimi hyvin,jos käytän sitä väärin se ei toimi myöskään hyvin.
Klassinen esimerkki kehon käytöstä on jonkin nostaminen. On useita eri mahdollisuuksia nostaa jotakin. Kehon rakenteen mukaisesti on helpointa taivuttaa ainoastaan lonkka-, polvi- ja nilkkaniveliä koukistuessa, tai ojentuessa. Tämä tapa on tehokkain ja siksi se toimii parhaiten. Kun olen koukistunut alas, voin käyttää vahvoja jalkalihaksia nostaakseni jotakin painavaa sen sijaan että käytän verrattain heikkoja selkälihaksiani ja esim. ennaltaohjelmoin välilevyn pullistuman.
Tätä osaa toiminnasta nimitän erityiseksi käytöksi.Edeltävä on yleinen itsensä käyttö (Use of the Self). Mitä se on? Se on Alexander-tekniikan erityisaluetta. Kysymys kuuluu:
Millainen on minun yleinen koordinaationi, entä miten voin löytää parhaan mahdollisen?Alexander-tekniikan menettelytapana on löytää optimaalinen suhde pään ja kehon välille, jotta koko systeemi voisi koordinoitua, järjestäytyä, parhaalla mahdollisella tavalla – tätä kutsutaan nimellä Primary Control. Se sisältää ajattelun ja liikkeen eli on kokonaisvaltainen. Näin optimoitu yleinen koordinaatio vaikuttaa myönteisesti kaikkiin erityisiin toimintoihin.
Know where you are going
If you don’t know where you are going, any road will take you there.
Lewis Carroll (1832-1898)
Voit verrata tätä GPS-navigointijärjestelmään. Ensin navigaatiosatelliitti kertoo olinpaikkasi, vasta sitten laite voi suunnitella miten voit päästä perille parhaimmalla tavalla. Tarvitset siis päämäärän. Sitten teet uuden suunnitelman. On tärkeää, että tavoitteenasettelusi on positiivinen, muuten suunnitelma on epämääräinen ja tulos sen mukainen. Jos päätät, esim. “En halua enää, että lihakseni tuntuvat jäykiltä” on sama kuin jos sanoisit navigointilaitteelle, ettet halua ainakaan Pariisiin. Tai jos menet kauppaan ja sanot: “Terve! En halua sukkia.”
Erilaisten silmälasien läpi

© BirgitH/PIXELIO
“When the only tool you have is a hammer,
everything looks like a nail.”
Abraham Maslow
Tämä sitaatti on hyvä kuvaus mallista, jossa havainnoimme maailmaamme erilaisten silmälasien läpi. Se tarkoittaa, että havainnoimme muutamaa näkökulmaa maailmastamme hyvin, ja monet taas jäävät huomioonottamatta.
Mitä jos oppisit enemmän sinusta ja siitä miten toimit? Se varmasti kohentaisi mahdollisuuksiasi, eikö niin? Sitten sinulla olisikin enemmän työkaluja (tools) ja maailmankatsomuksesi olisi monipuolisempi, jännittävämpi, värikkäämpi…
Onko tämä sinulle tavoiteltava päämäärä?
Hyvä ryhti
Tässä on sivu, josta löydät muutamia kiinostavia malleja ja kuvia “hyvästä ryhdistä”. Valitettavasti ajattelu keskittyy “oikein-väärin” -asetteluun, mutta kuvat ovat kuitenkin käyttökelpoisia.
Jos haluat tietää mitä ajattelen “hyvästä ryhdistä”
lue artikkelini “Miten korjata virheellinen ryhti?”
Tyyny
Now, go back to the imagined pillow. If you keep pushing down on the top of the pillow and also try to smooth out the lumps, you will find that you just create other lumps. The excess pressure in the pillow has to go somewhere– it doesn’t just disappear. When we do something similar to ourselves, i.e. try to get our parts working better without doing something about the excess downward pressure in the whole system, the same thing happens. We just push the excess pressure around.
What does actually work with the pillow, and with ourselves, is to learn how to stop creating the excessive work in the first place. With the pillow, you just stop pushing down on it and some of the lumps will just fluff back into place… other “lumps” might need a little extra encouragement because they have gotten “set” in a pattern. But once the excess pressure has disappeared, it becomes possible for the pillow to return to its form.
With us, it is the same. Once we stop the excessive work between head and body, it is possible for our system to return to its optimal coordination. We, like the pillow, may have become accustomed to certain set patterns, so that we might need to give a little extra encouragement to undo those patterns. By stopping the excessive work, however, we have created the conditions in which it is possible for our coordination to restore itself to its optimal design.
It is worth noting again that what I am describing here is a physiological/anatomical fact true of all vertebrates. This relationship between head and body as we move can radically affect the quality and effectiveness of our movement, for the better or for the worse.”
Tutustu Cathyn kotisivuihin!
Keveyttä soittamiseen!
Muusikkona käytämme soitintamme soittamiseen, musiikin tuottamiseen. Soittotunneilla kerrotaan, miten voimme käyttää soitintamme parhaalla mahdollisella tavalla. Saamme tietoa soittotekniikkaan ja ilmaisuun liittyvistä asioista. Tämän tiedon saaminen on tärkeää ja olennaista.
lue lisää…
Vapaus on konkreettinen kokemus
Aivotutkijat, teologit ja filosofit kiistelevät yhä enemmän kysymyksestä “Onko meillä vapaata tahtoa?” Tai onko vapaa tahto vain haavekuva ja totta on, että meitä ohjaavat autonomiset kemialliset ja sähköiset hermoimpulssit ja omintakeiset aivojen prosessit?
Meidän ei tarvitse odottaa mihin lopputulokseen tiedemiehet päätyvät, koska se ei muuta paljon henkilökohtaista elämystämme. Vapaus ei ole abstrakti suure, vaan konkreettinen kokemus. Vapaus on sisäinen tila.
http://alexander-tekniikka.blogspot.com/2008/04/voivatko-meidn-valintoja-olla.html
Mitä tiede näyttää toteen
When an investigation comes to be made, it will be found that every single thing we are doing in the work is exactly what is being done in Nature, where the conditions are right, the difference being that we are learning to do it consciously.
F.M. Alexander
Mitä on ymmärtäminen?
“On vaikeaa ymmärtää jonkin periaatteen täydellistä merkitystä, ellei ole kokenut asiaa itse käytännössä.”
Prof. John Dewey
Pähkinänkuoressa. Linkki
Olet itse vastuussa ajatuksistasi
Olet vastuussa ajatusmaailmastasi ja voit aina valita mitä ajatuksia haluat ajatella ja mitä et halua -riippumatta millaisissa olosuhteissa elät.
Tämän päätöksen avulla voit ohjata myös tunteitasi ja toimintaasi.
Käytä tätä vapautta! Päätä tietoisesti, että haluat vain ajatella ajatuksia joka auttavat sinua.






