Oikeista asennoista

Ei ole olemassa oikeaa asentoa, mutta on olemassa oikea suunta.

Aloittaessani lauluopintoja 29 vuotta sitten tein kovasti töitä löytääkseni "hyvän lauluasennon". Hyvästä yrityksestä huolimatta väsyin, selkäni kipeytyi ja kurkun seutukin kiristyi aiheuttaen ongelmia äänen tuottamiseen ja laulamisessa kehittymiseen.

Alexander-tekniikkaan tutustuessani sain huomata, miten yritykseni olla "oikeassa asennossa" aiheutti minussa kokonaisvaltaisen jännityksen, joka itse asiassa esti hengitystäni ja ääntäni toimimasta vapaasti. Huomasin myös, että pyrkimykseni olla "heti oikein" ei ollut läsnä vain laulamisessani vaan kaikessa muussakin olemisessani. Käytin siis loputtomasti ylimääräistä energiaa pelkästään pystyssä pysymiseen.

Alexander-tekniikan keinot toimivat ei-tekemisen kautta.

* Opin, miten voin rakentavasti pysähtyä, havainnoida ja ohjata omaa olemistani ja liikkumistani.

* Opin, että minussa (ja kaikissa muissakin elävissä olennoissa) on sisäänrakennettuna suunta, joka on aina tarkoituksenmukainen suhteessa tilanteeseen jossa olen (esim. istuminen, seisominen, kyykky, makuu, konttaaminen, kävely, juokseminen). Kyseessä on siis sisäinen suunta, ei asento.

* Opin, että järjestyn kokonaisuutena. En voi laittaa jotain osaa itsestäni (esim. päätäni) johonkin asentoon vaikuttamatta kokonaisuuden toimintaan. Opin myös, että lähestymällä itseäni tietoisesti kokonaisuuden kautta voin rakentavasti puhutella myös osia itsestäni lisäämättä jännitystä toisaalla.

* Opin, että jos jätän itseni rakentavalla tavalla rauhaan olemalla puuttumatta suoraan, oikea suunta toteutuu itsestään.

Millaiset kokemukset sinulla on oikeista asennoista?

Katja